perjantai 29. elokuuta 2008

Retroa ja jättistä.

Vajaiden kerien laatikosta löytyi ihanan retroväriset langat, joista oli pakko tehdä ihan tavallinen pipo, nimeksi annoin "Retro Boom!". Herkkuvärit, jos minulta kysytään! Mallineule on 3o 2n ja kavennukset fiilispohjalta. Lankojen laadusta ei ole mitään tietoa, jotain villasekoitteita, ja kolmosen bambupyöröillä tämän tikutin. Uniikkikappale, koska langat loppuivat (mikä on harmi, sillä olisin tehnyt näitä lisääkin).


Pidemmän aikaa on ollut valmistuneena tällainen jättipipo "Green Bean", jonka sieluni silmin näen persoonallisen ja ekohenkisen, pitkähiuksisen henkilön päässä. Pipo on virkattu, reuna neulottu ja lanka on seiskaveikkaa. Malli on oma (eikä tietenkään missään muistissa eli uniikkikipale tämäkin).

Tulta kultasein!

Perus-tabascoon en ole koskenut vuosiin, koska se maistuu tunkkaiselta ja etikalta. Myös muuntyyppiset chilikastikkeet ovat jääneet käyttämättä, niissäkin on yleensä joku ärsyttävä ja liian hallitseva ominaismaku (joka ei ole chili). Hyvän chilikastikkeen puutteessa olen todennut parhaimmaksi käyttää ruuanlaitossa chilitahnoja, sambalia tai kuivattua chiliä, texmex-henkisiin ruokiin laitan tietysti myös jalapeñoviipaleita. Poltetta saa ja halutessaan liikaakin, mutta en tietenkään tyydy tähän.. Mietojen ruokien lisäksi olen kaivannut pöytächiliä, joka olisi ihanasti tulinen, maukas, suussa pyöreä ja piilevän terävä ja saisi hetkellisesti silmät seisomaan ja sanomaan Ooooohh-hoooh-hoohhohoooh...... Ja kaipaamaan heti perään KYLMÄÄ jugurttia. Paljon.

Ja ayyyy caramaba, nyt makunystyrät turraksi! Extrahotista saa mitä tilaa eli WHOOUUUHH-HOOH! Mii laikii-laikii! Näitten chilisoosien rinnalla kebab-turkinpippurit ja jalapeñot ovat suurinpiirtein yhtä tulisia kuin herneet. No, ehkä vähän liiottelen, mutta näitä säilyttäessä pitäisi luultavasti noudattaa jotain räjähteitä koskevia standardeja tai muita säännöksiä hengenvaarallisten kemikaalien säilytyksestä..

Ylärivi: Pepper-King Hot Habanero -ketsuppi (vas.), Death Rain Habanero
-jauhe, Mad Dog Original -BBQ-kastike, Ole Rays Apple Cinnamon -BBQ-kastike, Blair's Parmesan Habanero Chips.
Alarivi: Habanero Mango -kastike (vas.), Wasabi Green Tea -kastike, CaJohns Chipotle -sinappi, Blair's Original Death Sauce, Blair's Beyond Death Sauce, Chipotle Slam -kastike ja Jalapeno Tequila-kastike. (eturivin pikkupullot olivat Blair's Q Heat Exotic Hot Sauce Sampler -pakkauksessa)


Chilin tulisuutta mitataan yleisesti asteikolla 0-10, jossa nolla vastaa paprikaa. Jalapeñon tulisuusaste on tällä asteikolla 5, cayenne 8 ja habanero 10(+). Tarkempi mittari tulisuudelle on scovillen asteikko, joka alkaa nollasta (paprika) ja päättyy puhtaaseen kapsaisiiniin (tulisuuden aiheuttava aine), joka on sellaiset pauttiarallaa 16 miljoonaa scovillea. Perinteisen Tabasco-kastikkeen tulisuus on 2500-5000 scovillea, samoihin lukemiin asettuu jalapeño, 2500-8000 scovillea. Vertailun vuoksi todettakoon, että esim. Original Death Sauce on n. 30 000 scovillea ja Beyond Death 100 000 scovillea.. Yeah babe! Jos ei näistä muuta iloa ole, niin saapahan ainakin perseen ruvelle. Ja voin kertoa, että myös habanerojauhe tuntuu olevan sellanen assblaster, että oksat pois: maistoin sitä hammastikun kärjestä, jossa jauhetta oli nippa nappa näkyvästi ja meinas aivot räjähtää. Mahtavuutta!

Heti tuoreeltaan tuli habajauheen ohella testattua peruskuolema, Habanero Mango sekä Parmesan Habanero -sipsit. Ajoittain kipua lähentelevän nautinnon lisäksi ne myös MAISTUVAT chilille, eivät esim. etikalle tai vanhalle valkosipulille, joten arvosanaksi pamahtaa ehdottomat kiitettävät! Mielenkiinnolla odotan muidenkin pullojen henkiä saapuvaksi - viimeistään nauttimista seuraavana päivänä.

torstai 28. elokuuta 2008

Tästä se lähtee.

Pitkään olen miettinyt oman blogin perustamista ja tässä se nyt on. Upea ja mahtava, eikö? Onhan tässä kohta yksi kuvakin. Olen todella huono päättämään elämän suuria asioita kuten tämän blogin väritystä ja asettelua, joten saatanpa vaihdella ulkoasua jonkin aikaa ihan vain huvikseni.

Yritän olla laittamatta tänne kuvia itsestäni, vaikka todella ihana olenkin. Tarkoituksena on esitellä täällä omien kätteni tuotoksia, jotka ovat vieläpä tekijäänsä loistavampia. (Mikä onkaan terveempää kuin itsensä kehuminen? Ehkä sen lopettaminen.) Ensin mietin tekeväni tästä neule/käsityöblogin, mutta itseni tuntien aiheet kuitenkin rönsyilevät sinne tänne, joten olkoon tämä harrastusblogi. En tosin tunnusta oikeasti harrastavani mitään, mutta luettakoon sellaisiksi asiat, joita on kiva tehdä ihan vain omaksi ja välillä toistenkin iloksi: käsityöt (neulominen ja virkkaaminen, ommella en osaa. KORJAAN: en ole opetellut.), ruuanlaitto ja urheilu. Tai sanotaan mieluummin että liikunta. Tai liikunnan aloittaminen uudelleen. Tai liikunnan uudelleenaloittamisen yrittäminen..

Teen käsitöitä kuten ruokaakin, usein fiilispohjalta ilman ohjetta. Siltä ne vähän kyllä näyttävätkin - sekä käsityöt että sapuska. Liikunnan suhteen sen sijaan ollaan vähemmän fiiliksellä: mulla on oltava mustaa valkoisella eli salilla pitää olla ohjelma ja lenkit on laitettava kalenteriin etukäteen, samoin jumpat, muuten homma menee turhaksi haahuiluksi.

Kirppareilla käyn toooooosi mielelläni ja tykkään penkoa ja tehdä löytöjä ja miettiä, mitä kaikkea niistä kaikista voisikaan tehdä. Muutenkin olen vähän sellainen henkinen puunhalaajaviherpiiperö, kierrätän kaiken mahdollisen ja kannatan uusiokäyttöä. Kirppareilla silmääni miellyttävät vanhat esineet, 70-luvun designlasi ja kaikki retrohenkinen tavara. Harmi ettei ole niin isoa lukaalia (taikka täpäkkää), että voisi kaiken haluamansa ostaa ja vielä laittaa esille.

--

Se esittelystä ja nyt asiaan. Tämä on työnimeltään "Harva meistä on rautaa". Tummansininen on jotain vyötteetöntä kirpparilankaa (Novita Pop?), sinivihreä äidin varastoista löytynyttä kasaripörröä (Pirta Kanerva). Tulos on aika lähelle sitä mitä tarkoitinkin, mutta ehkä jossain vaiheessa teen tästä mallista vielä toisenkin version.