Nimenmuutos.

Mä luulen, että mun täytyy muuttaa nimeni Muffinssiksi. Musta tulee iso pullatähti ja otan taiteilijanimen Silicon Muffin. Vähänkö coolia, olisin tosi pelätty kilpasisko jossain jenkkimummojen leivontakisoissa.

Miehen luona oli eilen ukkoja näpräämässä ja viilaamassa ja hinkkaamassa biisiä, jota olen kuullut sen verran paljon jo, että pakenin keittiöön. Harmi ettei näitten tekemisessä mennyt aikaa juuri yhtään, mutta kävin varmuuden vuoksi noin minuutin välein uuninsuussa tarkistamassa, ettei mikään räjähdä.

Kotimuusikotkin malttoivat parin tunnin päästä pitää sen verran taukoa, että haukkasivat pikkusuolaista, joku taisi jopa kehua näitä. Ihanaa vieraskoreutta.. Ei vaan, täytyy itsekin sanoa, että nämä olivat herkkua! Erityisen tyytyväinen olen siihen, että resepti on itse kehitelty, JEAH! Musta on tulossa jauhopeukalo! =)


Feta-oliivimuffinit (12 isoa)

Kulho 1, kuivat aineet:
5 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoa
3 tl eli 1 rkl leivinjauhetta
ainakin 15 veivausta mustapippuria myllystä
n. 1 tl kuivattua basilikaa
n. 1 tl kuivattua timjamia

Kulho 2, märät aineet:
4 kananmunaa
100g Valion 2% valkosipulituorejuustoa (eli puolet paketista)
1 dl juoksevaa margariinia
2 dl maitoa
0,5-1 tl suolaa*

Nimiaineet:
1,5 dl silputtuja, vihreitä oliiveja
1,5 dl kuutioitua fetaa (Patros Light Feta on mun suosikkia)
kirsikkatomaatteja

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa 1. Lusikoi tuorejuusto kulhoon 2, vatkaa notkeammaksi vispilällä. Lisää kananmunat 1-2 kerrallaan ja vatkaa niin, että saat rakenteesta tasaisen ja vähän ilmaa sisään. Lisää kulhoon juokseva margariini, suola, maito, oliivit ja feta, sekoita. Lisää kuivat aineet kulhosta 1 kulhoon 2, kääntele lastalla sekaisin (ei saa vatkata). Annostele muffinssivuokiin, koristeeksi kirsikkatomaatin puolikas, paista 225 asteessa n. 20 min.

Suolaisten muffinssien kemiaa.

Mä innostun välillä jostain asiasta niin, että touhotan ja tutkin sitä monta päivää ja nyt mä oon miettiny muffinssijuttua. Olen ehdottoman varmasti tullut siihen tulokseen, että suolaisiin muffinsseihin tarvitaan vain kaksi astiaa ja kolme raaka-ainetyyppiä:

1) kuivat aineet (jauhot, leivinjauhe, kuivat mausteet),
2) märät aineet (munat, maito/kerma tms.)ja
3) mahdolliset nimiaineet (kinkku, paprika, feta, oliivit jne).

Erittäin tärkeää taikinan tekemisessä on, että kuivat aineet sekoitetaan muihin vatkaamatta ja mahdollisimman vähillä liikkeillä. Parhaimmaksi välineeksi olen todennut taikinalastan, jolla jauhot käännellään nesteeseen samaan tapaan kuin sokerikakkutaikinaa tehdessä.

Näitten mietintöjen jälkeen väsäsin toisen satsin suolaisia muffinsseja, mutta muutin edellistä ohjetta niin, että tuplasin munien määrän ja lisäsin vastaavasti myös muita aineita. Näin syntyivät nämä lähes täydelliset kinkku-oliivi-paprikamuffinssit. =)


Kinkku-oliivi-paprikamuffinssit (12 isoa)

Kulho 1, kuivat aineet:
5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurakuitusta (tai vehnäjauhoja, ruisjauhoa..)
3 tl eli 1 rkl leivinjauhetta
ainakin 15 veivausta mustapippuria myllystä
n. 1 tl kuivattua basilikaa
n. 1 tl kuivattua timjamia

Kulho 2, märät aineet:
4 kananmunaa
100g Valion 2% valkosipulituorejuustoa (eli puolet paketista)
1 dl juoksevaa margariinia
2 dl ruokakermaa
0,5-1 tl suolaa*

Nimiaineet:
1 dl silputtuja, vihreitä oliiveja
1 dl kuutioitua paprikaa
2 dk kinkkusuikaleita
(juustoraastetta)

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa 1. Lusikoi tuorejuusto kulhoon 2, vatkaa notkeammaksi vispilällä. Lisää kananmunat 1-2 kerrallaan ja vatkaa niin, että saat rakenteesta tasaisen ja vähän ilmaa sisään. Lisää kulhoon juokseva margariini, suola, ruokakerma ja nimiaineet, sekoita. Lisää kuivat aineet kulhosta 1 kulhoon 2, kääntele lastalla sekaisin. Annostele muffinssivuokiin, ripottele päälle juustoraastetta, jos muistat (minä en muistanut), paista 225 asteessa n. 20 min.

*suola on oikeastaan kuiva aine, mutta kuvittelin sen liukenevan märkiin aineisiin nopeammin kuin kuivien aineiden seassa lisättäessä.

Nyt mullakin on silikonit!

Kyllä nyt tytön kelpaa! Mä tykkään näistä molemmista tosi paljon, eikä ees maksanu paljoo! Huoltokin on aika helppoa, kun ohjeita lueskelin. Vähän oon polleena. =)

Mä luulen, että tää viikko eletään muffineilla, koska täytyyhän nää vempulat testata kunnolla! Vasta sitten päätän, vienkö entiset kirpparille vai päätyvätkö sinne nämä (pakkausessa oli kaksi 6 muffinssin "peltiä"). Näitten pitäis olla kyllä ihan laadukkaat, jotain "ammattilaisten platinasilikonia", vau.

Päätin kokeilla suolaisia muffinsseja, koska A) en ole koskaan sellaisia tehnyt ja B) se kuulostaa melkein pizzalta. Googlasin silmät kierossa ehkä noin sata eri ohjetta, joissa kaikissa oli about samat määrät munia, jauhoja, leivinjauhetta ja jotain maitotuotetta nesteenä. Niiden pohjalta visioin lopulta kinkku-juusto-oliivimuffinit. Olin VARMA, että jääkaapissa on oliiveja, joten arvaa, oliko niitä? Eikä ollut muuten juustoakaan. Kinkkua sentään oli, ihme.

Korvasin oliivit tuoreella paprikalla ja muffinssien päälle laitoin juuston sijasta tomaattia. Jos ihmettelette leivonnaisten kalpeaa väriä, se johtunee siitä, että kaiken muun säätämisen lisäksi uuni meni vahingossa väärälle lämmölle. Että ei ihan putkeen mennyt. Lopputulos oli kuitenkin sen verran hyvä, että kymmenestä muffinssista seitsemän katosi koloistaan jokseenkin nopeasti jo heti tuoreeltaan. =)


Oliivittomat ja juustottomat kinkku-juusto-oliivimuffinit

2 munaa
0,5 dl juoksevaa margariinia
2 dl ruokakermaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
puolisen tl suolaa
mustapippuria
kuivattua timjamia
kuivattua basilikaa
puolikas paprika kuutioina
100-150g kinkkukuutioita (kaadoin arviolta pussista)
juustoraastetta (jota mulla ei ollut)
kirsikkatomaatteja (niitä oli)

Sekoita kuivat aineet keskenään (jauhot, leivinjauhe, suola, kuivamausteet).
Vatkaa munia pieni hetki (ei tartte vaahdoksi asti vispailla), lisää rasva ja ruokakerma. Sekoita nesteeseen kinkku- ja paprikakuutiot, sen jälkeen kuivat aineet ja sekoita varovasti sekaisin (EI SAA VATKATA!). Jaa taikina muffinssivuokiin, ripottele päälle juustoraastetta (tai tökkää tomaatinpuolikas) ja paista 225 asteessa n. 15-20min (tai 200 asteessa reilu puoli tuntia, sekin näköjään toimi).

Härkintä sarvista ja leiväntekoon.

En ole tehnyt leipää sen jälkeen, kun Mies kerran uskalsi moittia siemenleipääni pahaksi, mutta nettisurffaillessani silmääni osui leipäohje, jota oli aivan pakko kokeilla! Oikeastaan mun piti kokeilla tätä jo vuosia sitten: opiskelukaverini lähetti saman ohjeen sähköpostiini vuonna 2003 ja hän kertoi saaneensa leivästä aina uskomattomat kehut. Vasta tämä Pastanjauhajien ohje sai ryhtymään tuumasta toimeen, sillä kuten keittokirjoissa, aina ei yksin ohje eikä edes sen saatteena kuullut vuolaat kehut saa tarttumaan kapustan varteen - siihen vaaditaan usein mukava kuva. (voi kun osais itekin kuvata, mutta pikkudigipokkarilla räpsien mennään..)

Netistä tämä leipäohje löytyi useastakin lähteestä ja kulkee saaristolaisleivän lisäksi mm. nimillä Nauvon limppu ja Nauvon (saaristolais)leipä. Olen sillä tavalla hassu, että en miellä tämän reseptin mukaista leipää saaristolaisleiväksi. Mun mielestä sen kuuluisi olla mustaa, makeaa, melko litteää eikä missään nimessä kovakuorista. Veikkaan, että syömäni saaristolaisleipä on ollut sitä, missä on taikinassa puolukkaa (eikä verta, kuten mulle joskus uskoteltiin:). Tämän reseptin mukaan leivottu leipä on myös melko tummaa, mutta muistuttaa muodoltaan ja maultaan enemmän savolaista herkkuani, Uittotuvan mallasleipää (saa Heinävedeltä, Karvion kanavan kupeesta) kuin saaristolaisleipää-as-I-know-it, joten kutsun leipää alkuperäisreseptin otsikosta poiketen mallasleiväksi.

Teen taikinat aina käsin, isken siis kourani taikinaan, mutta nyt käytin edesmenneen pappani tekemää härkintä. Sehän on aivan älyttömän hyvä vempain! Taikinan rakenteesta tuli hyvä, vaivaaminen oli helpompaa kuin vasemmalla viispiikkiselläni ja välineen puhdistus supernopeaa!

Ja tässä tämä ohje. Taikinaa tulee n. 4 litraa, joten varaa iso kulho!

MALLASLEIPÄ

1 l piimää
75 g hiivaa
1 rkl suolaa
3 dl siirappia
3 dl kaljamaltaita
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
10-12 dl vehnäjauhoja
(voiteluun siirappivettä = 1/3 siirappia, 2/3 vettä) .

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon hiiva. Kun hiiva on liuennut, sekoita nesteeseen suola, siirappi ja muut ainekset, viimeisenä vehnäjauhot muutamassa erässä huolella sekoittaen. Anna kohota 2h. Kaavi kohonnut taikina (ei vaivata) kahteen tai kolmeen mahdollisimman samankokoiseen vuokaan. Paista leipiä uunin alaosassa 175 asteessa n. 2h. Hieman paistamisen puolivälin jälkeen voit valella leipiä siirappivedellä.

Kumoa leivät vuoista ritilälle jäähtymään ja siirrä jäähtyneet leivät jääkaappiin (kääri esim. folioon, niin eivät ota makuja mistään). Leivän sanotaan olevan parhaimmillaan parin päivän päästä.


Meidän oli kyllä pakko maistella tätä jo illalla, eikä uteliaisuus tappanut kissaa, leipä oli aivan älyttömän hyvää! Ja hahhhaaa, Mies ei saanut loppuun edes ensimmäistä palasta (jonka suostui maistamaan pelkän voin kanssa, ilman normaalia tuorejuusto-kinkku-juusto-tomaatti-settiään), kun kysyi voisinko tehdä leipää uudelleen, hän veisi sitä töihinkin.. Siis mtäh? Kuulinko oikein?! :) Leipä oli kuulemma jopa koukuttavaa.

Keräsin näillä kommenteilla sen verran balsamia katkeroituneelle leiväntekijän sielulleni, että ehkä just ja just viitsin leipoa tätä ja ehkä muutakin leipää myös jatkossa. :) Tästä tuli aivan MUST-leipä vapuksi sillikaviaaarin kanssa, jouluksi graavilohen kaveriksi ja silloin tällöin puhtaaseen herkutteluun.. On meinaan mun mielestä vielä parempaa kuin himosuosikkini Heinävedeltä! :)

EDIT 11.7.2009: Löysin saaristolaisleipää koskevan artikkelin Hesarin ruokasivuilta. Sitähän minäkin, että se OIKEA saaristolaisleipä on sitä mustaa ja litteää.. =)